Kanta

Suomen kanta ja tuonnit & viennit

Rotumääritelmä yms (Lappalaiskoirat ry)

FAQ ~ usein kysyttyjä kysymyksiä

Tälle sivulle olen koonnut kysymyksiä (ja vastauksia), joita eniten olen kuullut liittyen rotuun ja omiin koiriini. Jos Sinulla on lisää kysyttävää niin lähetä kysymyksesi minulle osoitteeseen: kaisa@ruotsinlapinkoirat.com

1. Mitä eroa on ruotsin- ja suomenlapinkoiralla?
   Helpoin vastaus lienee, että eroja löytyy enimmäkseen yksilötasolla -ainakin luonteen osalta. Joidenkin puheiden mukaan ruotsinlapinkoirat olisivat aktiivisempia, valppaampia ja äänekkäämpiä kuin suomalaiset serkkunsa -tiedä sitten tuosta. Mutta ainakin ulkomuodollisista seikoista voidaan sanoa, että ruotsinlapinkoirat ovat aina joko mustia tai karhunruskeita (/karhunmustia) - pienet valkoiset merkit tassuissa, rinnassa tai hännässä ovat sallittuja. Rungoltaan ruotsinlapinkoira on pitempi (pitkäkaide) suomenlapinkoiran ollessa neliömpi. Ruotsinlapinkoiran silmät ovat pyöreämmät kuin suomenlapinkoiran ja ruotsinlapinkoiran turkki on kiiltävämpi musta kuin taas suomenlapinkoiran enemmänkin mattamaisen "värinen".
2. Haukkuuko rlk paljon?
   Kyllä, ja ei. Ruotsinlapinkoirat ovat herkkähaukkuisia, työssään haukkuvia (paimennus) ja toisaalta myös pihaa vartioivia (äänellä..). Toisaalta haukkuminen on pitkälle yksilö ja koulutuskysymyskin. Omat koirat ovat aika äänekkäitä, enkä ensimmäisenä ole suosittelemassa rotua sellaiselle joka haluaa täysin hiljaisen koiran (onko sellaisia?).
3. Onko turkki työläs?
   Ei ole. Pentuna koiraa kannattaa harjailla silloin tällöin, jotta koira tottuu käsittelyyn. Muutoin ei tarvitse kovinkaan usein harjata. Housu- ja kauluskarvat takkuuntuvat eniten, joten ne kannattaa silloin tällöin tarkistaa. Tosin housukarvoja kannattaa harjailla ennemmin karstalla kuin kammalla. Eikä turkkiin kannata käyttää kovin tiheäpiikkistä kampaa (jottei kisko kaikki karvoja koirasta). Ruotsinlapinkoira vaihtaa karvansa muutaman kerran vuodessa, nartut ajoittavat turkin vaihdon yleensä juoksurytminsä mukaan - urokset vuoden aikojen mukaan. Karvanlähdön aikaan kannattaa harjata tiheämmästi, jotta saa irtokarvat pois kutittamasta koiraa.
   Koiraa ei tarvitse pestä usein, vain silloin kun se on likainen - ehkä kerran pari vuodessa (jos sitäkään).
4. Ovatko Merri & Nemi äiti&tytär tai muuten sukua keskenään?
   Eivät ole äiti-tytär eivätkä muutenkaan kovin läheistä sukua. Yhteisiä sukulaisia toki sukutaulusta löytyy kun tarpeeksi pitkälle tutkii. Merri on ostettu suomalaiselta kasvattajalta ja Nemi ruotsalaiselta.
5. Miksi juuri rlk?
   Me päädyimme alunperin nimenomaan ruotsinlapinkoiraan ihan silkalla tuurilla. Ulkonäön ja luonteen puolesta olimme rotuvalinnoissa löytäneet kaksi mielenkiintoista rotua suomen- ja ruotsinlapinkoiran -ehkä vuosi tai kaksi ennen koiran hankintaa. Merrin kasvattajalla sattui olemaan pennut juuri oikeaan aikaan
6. Kuinka aktiivisia rlk:t ovat (miten tyydytät rlk:n liikunnan tarpeen)?
   Ruotsinlapinkoira on aktiivinen koira, joka kaipaa sekä liikuntaa että aivojumppaa. Pelkällä liikunnalla sen kunto kasvaa ja se vaatii/tarvitsee yhä enemmän liikuntaa. Joten on hyvä huolehtia myös siitä, että rlk pääsee käyttämään aivonystyröitään. Merrin ja Nemin aktiivisuutta pyrimme taltuttamaan säännöllisillä treeneillä (agility ja toko) ja joka päiväisillä lenkeillä.
7. Kuinka terveitä/sairaita rlk:t ovat?
   Tarkemmin ruotsinlapinkoirien terveys-tilasta voit lukea sitä käsittelevältä sivulta. Mutta omalla pienellä kahden koiran otannalla sanoisin, että terveitä ovat. Eli tähän mennessä (03/08) Merriä tai Nemiä ei ole tarvinnut käyttää eläinlääkärissä muuta kuin rokotuksilla yms "rutiini"käynneillä.
8. Sopiiko rlk kerrostaloon?
   Miksei, kunhan koiralle opettaa ettei joka räsähdykseen tarvitse reagoida (=haukkua). Merri asuikin 3 ensimmäistä vuottaan kerrostalossa.
9. Sopiiko rlk lapsiperheen koiraksi?
   Toki. Kunhan molemmille tehdään pelisäännöt selväksi. Taitaa useissa perheissä, joissa on ruotsinlapinkoira (ia) olla lapsiakin, ilman sen kummempia ongelmia.
10. Tuleeko rlk toimeen muiden koirien kanssa?
    Vaihtelevasti.
11. Onko rlk helppo kouluttaa?
    Jos palkkaneuvottelut ovat kohdallaan, niin mikä jottei. Toisinaan sanotaan, että ruotsinlapinkoiraa pitää hieman jujuttaa tekemään, mutta jos ruokaa on tarjolla niin rlk:n saa menemään vaikka takapuoli edellä puuhun

Harrastaminen

Ruotsinlapinkoira soveltuu moneen menoon ja harrastukseen. Se tykkää touhuta yhdessä omien ihmistensä kanssa niin arkisissa askareissa kuin varsinaisissa koiraharrastuksissakin. Valitettavasti ruotsinlapinkoirat ovat -ainakin toistaiseksi- menettäneen PK-oikeutensa, mutta toki niitäkin lajeja voidaan edelleen harrastaa, kisakentille ei vain ole ainakaan hetkeen aikaan asiaa.

Ruotsinlapinkoira on aina valmis töihin tai lenkille, säällä kuin säällä, mihin vuorokauden aikaan tahansa. Motivoinnissa harvemmin on ongelmia, palkaksi käy mm. kehut, tekeminen/leikki ja ennen kaikkea namit. Ruotsinlapinkoirat ovat yleensä todella ahneita ja tekevät ruuan eteen lähes mitä tahansa.

Suomalaisilla ruotsinlapinkoirilla on monia eri harrastuksia, kuten esimerkiksi agility, kaverikoira -toiminta, näyttelyt, paimennus (lampaat, lehmät, porot, vuohet), pelastusetsintä (haku ja jälki), toko, tokoagi, verijälki eli mejä.

Agility

Useat Suomessa asuvat ruotsinlapinkoirat ovat opetelleet agilityesteiden suoritusta. Virallisiin kilpailuihin on uskaltautunut muutama koirakko. Namisan Eetu teki historiaa ja oli ensimmäinen suomalainen ruotsinlapinkoira, joka nousi agilityn kuninkuusluokkaan eli 3(-maxi)-luokkaan. Raidis Rasmus kilpaili 2000 luvun alussa saaden kaksi kumaa eli luokanvaihtoon tarvittavaa tulosta (kolmannella olisi noussut 2-luokkaan). Rasmus voitti yhdistyksen rotumestaruuden 1-luokassa vuonna 2003.

Vuonna 2007 Suomessa virallisissa kilpailuissa kilpaili kolme ruotsinlapinkoiraa: Little Honeys Darfi "Merri" medi3:ssa, Herding Instinct's Divan Nemi "Nemi" maxi1:ssä ja Lorendale Caila "Lala" medi1:ssä. Lisäksi Saida (Care Bears Star Glow) osallistui epävirallisiin kisoihin ja edellä mainittujen lisäksi useat suomalaiset rlk:t harjoittelivat enemmän tai vähemmän aktiivisesti agiliitelyn saloja.

Ruotsinlapinkoirat tekivät kesällä 2005 historiaa osallistumalla ensimmäisen kerran Agirotu -tapahtuman joukkuekisaan. Joukkue Suomen Ruotsalaiset starttasi kokoonpanolla: Meri Markkanen & rlkn-Peski, Leila Häkkinen & rlkn-Nasta, Kaisa Heikkinen & rlkn-Merri ja ankkurina Meri M. & rlku-Sixten. Koska sekä Nasta että Merri olivat osallistuneet virallisiin kilpailuihin aiemmin niin joukkue kilpaili medi-kilpailleet sarjassa (eivätkä mölleissä). Tulos ei päätä huimannut, pisteitä kertyi roimasta.., mutta pääasia oli osallistuminen, hauskanpito ja rodun esiin tuominen. :)

Joukkue Suomen Ruotsalaiset osallistui myös kesän 2006 agirotuun Janakkalassa, sillä eroavaisuudella että Leilan ja Nastan tilalla olivat Merri ja Eetu ja Kaisa kisasi Nemin kanssa. Tällä kertaa joukkueemme osallistui maxi-möllien kilpailuun.

Pelastusetsintä

Pelastuskoiraharrastus levisi ruotsinlapinkoirien keskuuteen Kaskisista, jossa toimii Suomen ainoa virallinen pelastuskoira eli Renlundens Garro "Sixten". Nykyään pelastuskoirailua - niin hakua kuin jälkeäkin - harrastavat ainakin pieksämäkeläinen Saida, vöyriläiset Essi, Nasta ja Suni, kiiminkiläiset Merri ja Nemi sekä kaskislaiset Sixten, Peski, Fröya ja Norrikin. Ruotsinlapinkoirat ovat osoittautuneet suorastaan luonnonlahjakkuuksiksi pelastuskoirina, nauttien siitä suunnattomasti :)

PK-lajit

Ruotsinlapinkoirat ovat harrastaneet, ja harrastavat, myös jonkin verran PK-lajeja. Rlku-Miska harrasti aikoinaan hakua. Jälkeä (metsä ja/tai pelto) ovat ajaneet ainakin Pyry, Turre, Simo, Nasta, Suni, Merri, Nemi, Norri, Peski, Sixten ja Fröya.

Kokeissa asti on käynyt vain Miska, aikana jolloin BH-koetta ei tarvinnut vielä suorittaa.
Ruotsinlapinkoirat menettivät PK-oikeutensa vuonna 2007. Harrastaa onneksi voi vaikkei oikeuksia olisikaan, ja ne oikeudetkin voi saada takaisin - tosin menetyksen jälkeen takaisin saanti on hieman työläämpää.

Verijälki (mejä)

Myös mejän harrastajia löytyy suomalaisten ruotsinlapinkoirien keskuudesta. Rotu sai huhtikuun -06 alusta alkaen oikeuden myös osallistua mejä-kokeisiin. Verijäljen ajajia löytyy lähinnä Pohjanmaan suunnalta.

Kaverikoiratoiminta

Muutamat suomalaiset ruotsinlapinkoirat harrastavat kaverikoiratoimintaa, yksi näistä on pieksämäkeläinen rlkn-Saida.

Toko

Varmaan lähes kaikki ruotsinlapinkoirat ovat jossain vaiheessa jonkin verran tottistelleet, nykyään aktiivisimmat ovat opetelleet myös tottelevaisuuskokeiden liikkeitäkin. Pisimmälle tokoilussa ovat päässeet tamperelaisparivaljakko Namisan Carro ja ohjaajansa, jotka ovat kilpailleet aina VOIttajaluokassa asti. Muita virallisissa tokokokeissa käyneitä ruotsinlapinkoiria Suomessa ovat: Böleknabbens Jaja, Care Bears Star Glow (Saida, TK1), Herding Instinct's Divan Nemi (Nemi), Little Honey's Apmas Of Akkosson (Jallu), Little Honey's Babybear (Miska), Little Honey's Darfi (Merri, TK1) ja Renlundens Garro (Sixten).

Paimennus

Useat rodun edustajat ovat päässeet kokeilemaan paimennusvaistojaan lampaiden, lehmien, ankkojen, vuohien tai porojen parissa. Hyvin harvat (suomlaiset) ruotsinlapinkoirat kuitenkaan paimentavat työkseen tai edes harrastuksekseen, sillä paimennustilaisuudet ovat aika harvassa - tai hyvin hyvin harvoilla on paimennettavia eläimiä kotonaan. Kuitenkin ainakin yksi rlk toimii lehmitilalla paimenena.
Kaksi rodun edustajaa on suorittanut poropaimennustestin hyväksytysti: Namisan Carina ja Little Honey's Darfi.

Metsästys

Ruotsinlapinkoiria käytetään myös metsästyskoirina, Suomessa vähemmän kuin Ruotsissa tai Norjassa missä on useita metsästyskäytössä olevia rlk'ia. Rlk:t toimivat metsämiesten apulaisina ainakin hirvien ja lintujen metsästyksessä.